*Aniara's Janis Joplin*

kutsumanimi: Janis, Janiska rotu: sileäkarvainen väri: self saffron sukupuoli: naaras syntymäaika: 10.12.2005 rekisterinumero: M29-06 isä: Fin & S Mva Aniara's Variaatio emä: Aniara's Altamira kasvattaja: Katja Kivipuro

Suloinen pikku-Janiska tuli meille Katjalta 22.1.2006 Kyrön näyttelystä. Tyttönen oli rakkautta ensisilmäyksellä, kun näin sen myynti-ilmoituksen Katjan sivuilla. Janis on tyypillinen, kiltti saffron, joka tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Janiskalla on veli nimeltä Aniara's Jerry Cotton.

Kun Janis oli ollut meillä jonkin aikaa, niin huomasin sen tulleen meille niin sanotusti pullat uunissa. ;) Teiniäiti pyöräytti kolmosensa kuitenkin ongelmitta maailmaan 15.3.2006.

15.3.2006 - sileäkarvainen isä: Fin&S Mva Aniara's Variaatio (self saffron) 1. Anemone's Aria - self saffron - naaras 2. Anemone's Adagio - self saffron - naaras 3. Anemone's Allegro - self saffron - uros

Poikue on äitinsä mukaan nimetty musikaalisesti. ;) Kotiin oli tarkoitus jättää ylläripoikueesta tyttö nimeltä Aaria, mutta laitoin sitten vielä Allegron eli Allun sijoitukseen Petralle. Adagio eli Venla lähti lemmikiksi samaan kotiin kuin Sunset Queenin kuvassa mukana olevan poikueen toinen tytöistä, Arelia eli Vanilja. Ei tämä aikainen lapsensaanti kuitenkaan vaikuttanut mitenkään negatiivisesti Janiskan omaan kehitykseen. Olisin luullut, että se jäisi pienikokoiseksi, mutta Janis kasvoi normaaliin aikuisen mittaansa poikasten lähdettyä.

Janis on kaikkea muuta kuin nimensä mukainen. Jos eläimestä voi sanoa että tavis tai seinäkukka, niin Janis on kyllä sellainen. En ihmettele, vaikka Janiskan kämppiksetkin joskus unohtaisivat koko tytön olevan olemassakaan. Janis ei koskaan sano kenellekään vastaan, paitsi jos joku yrittää tulla sen tilalle makoilemaan sen lempipaikkaan. Silloin Janiska ei ole huomaavinaankaan hätistely-yrityksiä. Se ei ikinä myöskään riitele. Tyttö lienee lauman arvojärjestyksessä ns. "alimmainen", mutta se ei sitä haittaa pätkääkään ja koska Janiskakaan ei haittaa ylempiään, ei sen tarvitse tuntea itseään alimmaiseksi. Saffronimaiseen tapaan Janis on kiltti ja rento käsitellä ilman sen kummempaa harjoittelua.

Janis on tyypillinen, nätti saffron-naaras. Se ei ole mikään pyykkilautamahainen lihaskimppu, mutta niskaa sille näyttää olevan kivasti tulossa. Tietenkään mikään pewin seinäänjuossut tyyppi sillä ei ole, mutta kenelläs ei-pewillä olisikaan... Se vaatii vielä hurjasti jalostusta, ennenkuin siinä asti ollaan. Saffroniksi Janis on tosi kaunis, väri on justiin hyvä, otsassa aavistus pyöreyttä eikä pelkkää pitkää suoraa kuonoa ja korvat on sopivan kokoiset. Ainoa huono puoli Janiskassa on sen oikeassa korvassa oleva kevyt taite sekä sukutaulu, joka on melkeinpä identtinen kaikkien muiden saffronien kanssa.